_P__4643

Näkökulmia Tangoon ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Posted on

– Tango kansallisena voimavarana -seminaari perjantaina 12.7.2019

Seinäjoen Tangomarkkinoilla kuultiin perjantaina 12.7.2019 kattava seminaari Tango kansallisena voimavarana. TangoKinossa järjestetyssä seminaarissa tarkasteltiin suomalaisen tangon historiaa ja nykyisyyttä sekä luotiin katsaus tulevaan. Kiinnostavat puheenvuorot pureutuivat suomalaisen tangon historiaan, tangon matkaan Unescon elävän kulttuurin luetteloon, nuorten suhteesta tangoon, tangon olemukseen osana suomalaisuuden juuria sekä tangon kansainvälistymisen näkymiin.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Seinäjoen Tangomarkkinat Oy ja Suomalaisen tangon satumaa ry. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi lehtori Risto Mikkola (Suomalaisen tangon Satumaa ry).

Tangon merkitys suomalaisuudelle

Tangomarkkinoiden taiteellinen johtaja Martti Haapamäki avasi seminaarin puheenvuorollaan suomalaisen tangon historiasta. Tangon Suomeen rantautumisen päivämäärä on tarkasti tiedossa, ja yli satavuotisen historiansa aikana tango on vaikuttanut suuresti suomalaiseen elämään. Tangon tahtiin on tanssittu ja tutustuttu uusiin ihmisiin tanssilavoilla ympäri Suomen.

Alkujaan tango viehätti ihmisiä helppojen askelkuvioidensa ansiosta. Tangoa tanssittiinkin joka paikassa pienillä tanssilavoilla, kunnes autoistumisen myötä tanssitilaisuudet alkoivat keskittyä isompiin keskuksiin. Tanssilavakulttuurin murroksesta huolimatta tango on pitänyt pintansa suosittuna tanssityylinä.

”Suomalainen tango tanssina on kehittynyt pitkän ajan kuluessa, mutta on edelleen lähes samanlainen kuin 50 vuotta sitten.” Haapamäki tiivistää suomalaisen tangon historian.

Suomalainen tango kansainvälistyy

Suomalaisen tangon satumaa ry:n puheenjohtaja Ilmari Ylä-Autio kertoi osuudessaan suomalaisen tangon kansainvälistymisen vaiheista. Ylä-Autiolla on asiassa merkittävä rooli, sillä hän oli aikoinaan rakentamassa yhteistyötä Argentiinan suuntaan, josta tango on alun perin kotoisin. Seinäjoella ja Argentiinan Buenos Airesilla on ollut vuodesta 2000 asti kulttuurisopimus, ja kaupungit ovat julistautuneet maailman johtaviksi Tangokaupungeiksi.

Suomalaisen tangon kansainvälistyminen on jatkunut yhteistyön jälkeen lupaavasti. Tango hyväksyttiin Unescon Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017. Suomalaisen tangon satumaa ry:n alulle panemaa hakemusta oli tukemassa monia yhdistyksiä, yli 30 Tangokuninkaallista sekä laaja joukko muita kulttuurivaikuttajia. Seuraavana tavoitteena on saada tango Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

”Suomalainen tango on valmiina jatkamaan matkaa!” toteaa Ylä-Autio.

Seminaarissa nautittiin myös musiikillisesta annista, kun vasta kruunatut Tangonuoret Janette Ahola ja Henri Jokinen esiintyivät yleisölle Timo Saarimäen haitarin johdolla. Tangonuoret valitaan vuosittain Suomalaisen tangon satumaa ry:n järjestämässä laulukilpailussa.

6200 levytettyä tangoa

Kiinnostava katsaus tangon vaiheisiin Suomessa kuultiin, kun FT, dos, (em) Alfonso Padilla Global Music Centresta paneutui tangon eri vaiheisiin Suomessa. Puheenvuorossa seurattiin tangon kehittymistä erityisesti säveltäjien ja levytysten näkökulmasta.

Ensimmäiset tangolevytykset tehtiin Suomessa vuonna 1928. Seuraavalla vuosikymmenellä tangon suosio kasvoi ja suomalainen tango alkoi varsinaisesti muotoutua muun muassa Georg Malmsténin, Kaarlo Valkaman ja Usko Kempin toimesta. Varsinainen suomalainen tango tunnetussa muodossaan voidaan sanoa olevan Toivo Kärjen kynästä lähtöisin.

”Suomalaisen tangon tyyli on melkein sama kuin Toivo Kärjen tyyli.” toteaa pitkään tangoa tutkinut Padilla.

Tango eli 1960-luvulta 1980-luvun alkupuoliskolle levytysmäärissä mitattuna aallonpohjaansa. Rockmusiikki valtasi voimakkaasti alaa, ja vähimmillään Suomessa levytettiin vain kourallinen tangoja vuodessa. Tangoa kuitenkin tanssittiin tästä huolimatta runsaasti.

1980-luvulla innostus suomalaiseen tangoon kasvoi, ja 35-vuotisjuhlavuottaan viettävillä Seinäjoen Tangomarkkinoilla oli asiassa tärkeä rooli. Vuosina 1985–89 tangolevytysten määrä kolminkertaistui. Tällä hetkellä suomalaisten esittämiä tangokappaleita on levytetty noin 6200 kappaletta, ja 2000-luvulla tahti on ollut lähes 250 nimikettä vuodessa. Tällä hetkellä suomalainen tango voi hyvin ja elinvoimaisesti.

Kohti Unescon aineetonta kulttuuriperintökohdetta

Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsion puheenvuorossa kuultiin prosessista, joka saattaa johtaa suomalaisen tangon tulevaisuudessa osaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa. Vuonna 2003 hyväksyttiin Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, ja Suomi liittyi mukaan sopimukseen vuonna 2013.

Tällä hetkellä suomalainen tango on mukana Museoviraston ylläpitämässä Suomen Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 52 muun perinteen joukossa. Seuraava askel olisi, että Opetus- ja kulttuuriministeriö esittäisi suomalaista tangoa kohteeksi Unescolle. Tällä hetkellä esitettyinä kohteina ovat suomalainen saunakulttuuri ja kaustislainen viulunsoitto. Kohde-esityksen valmistelussa ovat mukana mukana Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä.

Tango kuuluu myös nuorille

Seminaarissa nuorten suhdetta tangoon käsitteli musiikin opiskelija ja vuoden 2009 Tangojuniori-laulukilpailun voittaja Teresa Stürzenberger. Tangot sopivat kaikenikäisille ja varta vasten nuorillekin suunnattuja tangoja on tehty.

Stürzenbergerin mukaan nuorten tangokiinnostusta edesauttavat nuoret Tangokuninkaalliset, erilaiset kilpailut sekä vahva läsnäolo sosiaalisessa mediassa. Some tuo tangon lähelle nuoria ja tarjoaa mahdollisuuden nähdä Tangokuninkaallisten kulisseihin ja arkeen. Lisäksi koulukonsertit voivat innostaa nuoria osallistumaan.

Tango on juurissa

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto puhui seminaarissa suomalaisten tangossa piilevistä juurista. Riukulehdon mukaan ihmisiä vaivaa historiatiedottomuus, eivätkä monet näe, mistä nykyiset viihteen tyylilajit ovat syntyneet.

”Tangokin on esimerkki siitä, kuinka kulttuuri lainaa sisältöä.” Riukulehto muistuttaa.

Riukulehto mieltää tangon juurimusiikiksi, jonka vaikutukset näkyvät vahvasti tämän päivän populaarimusiikissa. Juurimusiikki mielletään usein pohjoisamerikkalaiseksi tyyliksi, joka on toiminut rock-musiikin pohjana. Riukulehdon mukaan juurimusiikin juuret ulottuvat kuitenkin pidemmälle. Tangon vaikutuksen hän puolestaan kuulee esimerkiksi Elastisen Supervoimii-kappaleessa, jossa on kuultavissa tangon sävel.

Suomalainen tango Eurooppaan

Seminaarin viimeisenä puhujana kuultiin tangotenori ja Uudenmaan Musiikkikoulun johtaja Harri Kaitila, joka puhui suomalaisen tangon tulevaisuuden näkymistä Keski-Euroopassa. Kaitila on kääntänyt ja levyttänyt suomalaisia tangoja saksaksi.

Kaitila näkee, että suomalaisella tangolla on edellytykset kansainväliseen menestymiseen. Keski-Euroopassa palaute on onkin ollut innostunutta. Vaikka tango profiloituukin niin sanotun kulta-ajan tyyliin, ei se estä uudistumista. Kaitila näkee suomalaisen tangon puhdaslinjaisena ja laulullisesti syvän emotionaalisena. Kansainvälistymisessä hän näkee tärkeänä omintakeisen tyylin, joka rakentuu omille vahvuuksillemme.

”Meidän tulisi markkinoida tangoamme mahdollisimman yhtenäisenä ja muista erottuvana kokonaisuutena.” Kaitila sanoo.

Teksti: Sami Skantsi

Seinäjoen Tangomarkkinat – 35-v. juhlavuosi 10.–14.7.2019