Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Seinäjoen Tangomarkkinat Oy järjestivät pe 10.7, ensimmäisen kerran Kulttuurifoorumin Tangomarkkinoiden yhteydessä. Paviljonkiin olikin saapunut aimo määrä kulttuurista ja tangosta kiinnostuneita festivaalivieraita. Foorumi tullaan jatkossa järjestämään vuosittain, ja huipennus Kulttuurifoorumin ohjelmassa nähdään vuonna 2011, jolloin on luvassa yhteistyötä myös Turun Kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa.

Seminaarimuotoisen Kulttuurifoorumin yhtenä tavoitteena on tangon ja Tangomarkkinoiden saattaminen selkeämmin osaksi suomalaista kulttuurikenttää. Monimuotoisen, vuorovaikutteisen foorumin ohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman helposti lähestyttäväksi ja hauskaksi, perusyleisöä kiinnostavaksi.

Kulttuurifoorumin yhtenä tarkoituksena on koota yhteen kulttuurielämän vaikuttajia, julkisuuden henkilöitä sekä tangofestivaalien osallistujia. SeAmk:n rehtori Tapio Varmola olikin tyytyväinen seminaarin lopputulemaan. SeAmk:n aikaisemmin järjestämissä kansainvälisissä kulttuurifoorumeissa on kuultu vain asiantuntijoiden puheenvuoroja, tällä kertaa myös Tangomarkkinoiden yleisö pääsi ääneen, ja seminaarissa kuultiinkin monia liikuttavia puheenvuoroja tangon merkityksestä ja tangomuistoista.

Kotimaisen osuuden "Mitä tango on merkinnyt minulle" juonsi viestintäneuvos Tauno Äijälä. Äijälän mukaan Tangomarkkinat ovat lähinnä vähän varttuneemman väen tapahtuma, ja suuret ikäluokat ovatkin varmasti oman festivaalinsa arvoisia. Tässä suhteessa Tangomarkkinat ovatkin täyttäneet tarkoituksensa loistavasti.

Tangon merkityksestä omassa elämässään kertoi myös kenialaissyntyinen suomalainen ja keskimatkojen juoksija, Wilson Kirwa. Kirwan seminaaripuheenvuoron voi kiteyttää yhteen sanaan, me. Tango edustaa Wilsonille yhteisöllisyyttä, ja sen kertomus yhdistää suomalaiset. Tangon soidessa koko kansakunta jakaa yhdessä ilot, riemut ja surut. "Missä muualla kuin suomessa on ihmisiä jotka pystyvät tähän kaikkeen?", kysyy Wilson Kirwa. Kirwalla on myös takataskussaan loistava määrittely meistä suomalaisista: "tangosielu". "Suomi on hyvä maa. Suomi on kiva maa, meillä on hienoja ihmisiä", kehuu Kirwa.

Osallistuminen tanssikilpailuun "Tanssii tähtien kanssa" muutti täysin Kirwan käsityksen tanssista. Aikaisemmin hän kertoi ihmetelleensä mielessään sitä, miksi ihmiset ylipäätään haluavat mennä lavoille ja ravintoloihin tanssimaan, mutta tanssin saloja opetellessaan hän käsitti tunteen ja palon tanssin takana, sen miten tanssin kautta voi kertoa tarinoita ja välittää tunnetiloja. Wilson Kirwa lupasi leikkisästi jopa harkita osallistuvansa ensi vuonna Tangomarkkinoilla järjestettäviin lavatanssikilpailuihin. "Menen pimeän aikaan pihalle harjoittelemaan, etteivät naapurit pääse nauramaan että mitä tuo Wilson taas tekee", nauraa hyväntuulinen ja puhelias mies.

Kirjailija, journalisti ja suomalaisen viihteen historioitsija Maarit Niiniluoto totesi puheenvuorossaan ihmisten tunteiden tangoa kohtaan olevan varsin ristiriitaiset. Tango on aina lupaus jostain paremmasta, se soi surua ja kaihoa. Melankolisuus ei hänen mukaansa kuitenkaan ole moite, vaan osa suomalaista kansanluonnetta. Moni suomalainen onkin kohdannut tanssilavalla sydänystävänsä jonka kanssa askeleet ovat sopineet yhteen myös parketin ulkopuolella.

Seminaarin kansainvälisen osuuden avasi arvovieras, Suomen Argentiinan suurlähettiläs Lila Subiran de Viana. Viana vierailee nyt Tangomarkkinoilla jo kolmatta kertaa. "On ilo ja kunnia, sekä henkilökohtaisesti että myös maalleni, olla avaamassa näin hienoa tapahtumaa. Kulttuurillisesti ja yhteiskunnallisesti tango on merkittävä asia, se yhdistää sekä maita että ihmisiä. Näin vieraassa maassa oleskellessa huomaa miten tärkeitä ovat ne tunteet, joita tango meissä herättää", totesi Viana avauspuheessaan.

"Kulttuuri ja kulttuurivienti eivät ole taloudellisestikaan mikään pieni asia. Kulttuuri on toiseksi suurin yksityisen kulutuksen kohde. Suomalaiset käyttävät rahaa enemmän vain elintarvikkeisiin, mutta silti kulttuurivienti nähdään monesti nappikauppana. Viennin arvoa ja tuotannon arvoa ei kuitenkaan voi verrata toisiinsa. Kansantaloudellisesti kulttuurilla on suuri merkitys, sillä satatuhatta suomalaista työskentelee kulttuurin toimialoilla", neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake opetusministeriöstä summaa.

Seminaarin lopuksi Paviljongin yleisö sai nauttia tangon historian siipien havinasta kun Horacio Rebora, Cumbre Mundial del tango-organisaation johtaja kertoi Argentiinalaisen tangon historiasta sanoin, tanssipari Martha ja Manuel tanssien, säestäjänä tässä upeassa kavalkadissa toimi tangotaiteilija, laulajatar-pianisti Sonja Ursini.