Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailu on tuottanut vuosittain kolmisensataa uutta tangoa. Suomalainen tangotarjonta onkin laajentunut huomattavasti vuonna 1985 aloitetun kilpailun myötä.

Tangon maailma on perinteisesti maskuliininen ja tangojen sanoituksetkin tarkastelevat elämää pääosin miesnäkökulmasta. Naislaulajille sopivia tangoja oli aiemmin melko suppea valikoima. Tangomarkkinat huomasi puutteen varhaisessa vaiheessa ja aloitti tärkeän kulttuurityön tangomusiikin edistämiseksi. Korjattu sato on hedelmällinen, joukossa on jo useita ikivihreiksi luokiteltavia tangoja, sekä miehille että naisille.

Kilpailun ikivihreitä

Pärjätäkseen sävellys- ja sanoituskilpailussa, tangossa on oltava ikivihreän aineksia. Musiikin ammattilaisista koottu tuomaristo valitsee parhaimmat tangot nuottien ja c-kasetin tai CD-levyn perusteella. Kappaleiden tekijöillä ja tulkitsijoilla ei ole tässä vaiheessa mitään merkitystä, sillä tekijät osallistuvat kilpailuun salanimillä. Pääosassa on ainoastaan itse tango. Vasta valintansa tehtyään tuomaristo avaa nuotteihin liitetyt suljetut kuoret, jolloin paljastuu, kuka kappaleen takana on.

Vuonna 1986 Tangomusiikin Edistämisyhdistys ry etsi uusia tangoja yhteistyössä paikallisradioiden kanssa. Kuuntelijat saivat äänestää omia suosikkejaan, joista 10 tangoa pääsi Seinäjoelle finaaliin. Kilpailun voitti Joka ainoa ilta -tango. Ei ollut mikään sattuma, että kilpailussa tangon esitti edellisvuoden Tangoprinssi, kuortanelainen Jaska Mäkynen.

Laulun säveltäjä Jorma Laurila ja sanoittaja Ville Laurila (V.Kivirinta) olivat seuranneet läheltä ystävänsä Jaska Mäkysen elämää. Heidän tekemänsä tangon alkuperäinen nimi oli Hanna-Kaisa, tyttäreni. Se kertoi Mäkysen avioerosta, ja ensin tämä kieltäytyikin laulamasta vaikeasta aiheesta kertovaa laulua. Sanoitukseen tehtyjen muutosten jälkeen Mäkynen kuitenkin koki tangon omakseen ja hänen esittämänään tuo tunteellinen tango voitti kilpailun ylivoimaisesti. Mäkyselle itselleen tango oli kuin terapiaa, ja siitä on tullut kerta kerralta rakkaampi.

Paljolti yleisön päätettävissä on, mistä tangosta tulee suosittu. Useimmat voittotangot ovat jääneet elämään, mutta muutamat ovat nousseet muita suosituimmiksi. Tangon suosioon on useasti vaikuttanut sen alkuperäinen levyttäjä, johon tango helposti profiloituu. Vuoden 1989 voittajat, Arja Koriseva ja Rannalla-tango, ovat ikimuistoinen pari, vaikka muutkin ovat samaisen tangon levyttäneet ja sitä esittäneet.

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailun tulokset julkistetaan ja palkinnot jaetaan televisioidun laulukilpailun ohessa. Vuonna 1992 palkintojenjako oli harvinainen, sillä voittaja oli jo valmiiksi lavalla: Sadun tango voittajakappaleen säveltäjä, Markku Anttila, nimittäin nousi suuren tango-orkesterin rivistöstä palkintoaan noutamaan. Alttoviulisti Anttila on pitkäaikainen Seinäjoen orkesterin soittaja, joka myös opettaa Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa, säveltää ja esiintyy taikurina. Palkinnon noudettuaan Anttila palasi paikalleen ja soitti orkesterin kanssa tangonsa, jonka ensiesittäjä oli vuoden 1991 Tangokuningas Jaska Mäkynen.

Parivaljakko Mika Toivanen - Jorma Toiviainen ovat voittaneet kilpailun kahdesti. Vuonna 1993 heidän voittotangonsa esitti ja levytti Mikan entinen vaimo, tangokuningatar Eija Kantola, jonka laulettavaksi Yön kuningatar sopi täydellisesti. Kantola onkin kertonut saaneensa tuon tangon syntymäpäivälahjaksi mieheltään. Pari vuotta myöhemmin kilpailun voitti Mika Toivasen säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama tango Mun aika mennä on. Tuo sävellys jäi elämään Sauli Lehtosen tangona. Tangon sävel on kauniin melankolinen ja sanat tuntuvat lähes enteellisiltä. Joulukuussa 1997 erään lehden haastattelussa Mika Toivanen toteaa, että Sauli Lehtosen traaginen kuolema auto-onnettomuudessa antoi Saulin viimeiseksi jääneelle levylle uuden sisällön. "Minuun tapaus vaikuttaa vieläkin varsinkin, kun kävi niin, että itse muutin kappaleen nimen vielä viime tipassa. Siihen asti nimenä oli Jos jään", Toivanen kertoo.

Vuonna 1996 Veikko Juntusen voittajasävelmä Ruusunoksa ja Kyyhkynen on tullut tutuksi Jari Sillanpään esittämänä, sekä saman vuoden toiseksi tullut Veikko Niittysen säveltämä Rakastan, rakastan, rakastan Marita Taavitsaisen laulamana.

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailun myötä Tangomarkkinat on tehnyt huomattavaa kulttuurityötä: vuosikymmenessä kilpailu on tuottanut yli 2.000 uutta tangoa. Perinteisesti tangon maailma tuntuu olleen maskuliininen. Nykyään tango on kuitenkin yhtälailla niin naisten kuin miestenkin. Tangon sävellys- ja sanoituskilpailun ansiota on se, että naislaulajille sopivia tangoja on entistä suurempi valikoima. Vuoden 1997 voittotangon Olet maailmain säveltäjä Katja Lampela oli ensimmäinen kilpailun voittanut naissäveltäjä. Saija Varjuksen tumma ääni sopii hyvin tähän kohtalokkaaseen tangoon.

Saman vuoden toiseksi tulleen Kimi Markkolan säveltämä ja sanoittama Taivas salamoi-tango, jatkaa enteellisten tangojen sarjaa. Tangokuningas 1998 Jouni Keronen kertoo, että kerran hänen esittäessään laulua tanssikeikalla, ukonilma tummensi taivaan ja salamat räiskyivät raivokkaasti. Vuoden 1999 finaalissa Petri Hervannon laulaessa kappaletta, finaalipaikalta hävisivät sähköt ja Urheilutalo pimeni. Samalla myös suora valtakunnallinen TV-lähetys katkesi. Laulussa on jotain, joka saa luonnonkin välillä hurjistumaan.