Kaikkien aikojen suurin Tangokonsertti Seinäjoella

Posted on

– Raportti 35-vuotisjuhlakonsertista 12.7.2019

Kapellimestari Raine Ampuja käynnisti suurkonsertin heti alusta alkaen loistavasti soittaneen yhtyeensä kanssa. Illan musiikillisesta annista vastasi Seinäjoen kaupunginorkesteri vahvistettuna Aventura De Arcos -jousiyhtyeellä. Ensimmäisenä laulumikkiin sai tarttua itse illan seremoniamestari Päiviö Pyysalo Satumaa-tangon sävelin. Kappale oli luonnollisesti kunnianosoitus äskettäin poismenneelle legendalle, Reijo Taipaleelle.

Juhlakonserttiin oli kutsuttu esiintymään kaikki Tangomarkkinoiden historian aikana kruunatut Tangokuninkaalliset, joista ensimmäisenä lavalle päästettiin vuoden 1989 kruunupää Risto Nevala kappaleella Elämäni nainen.

Tomi Markkolalla (1996) oli kiire jo seuraavalle keikalle, mutta hän tulkitsi kauniin kiireettömästi Niin kauas sun luotasi -tangon. Hulluna Tangoon oli taas nappivalinta hieman hullunkurisistakin jutuistaan tunnetulle kaksikolle Jukka Hallikainen (2008) ja Marko Maunuksela (2010).

Elina Vettenranta (2006) ja Hanna Talikainen (2008) rauhoittivat kuulijat jälleen seesteisempiin tunnelmiin kappaleella Näiden tähtien alla. Sadun ruskeista silmistä yleisölle kertoi kaikkien aikojen ensimmäinen Tangokuningas Kauko Simonen (1985).

Tangoesitysten välissä koettiin varsinainen aikasiirtymä menneisiin vuosikymmeniin, kun aikoinaan 17 vuotta Tangolaulukilpailun tuomaristoa luotsannut Pyysalo nappasi yleisöstä haastateltavakseen aikalaisensa kilpailujuontajan Heikki Hietamiehen. Koko salissa paikalla ollut yleisö nousi ylös onnittelemaan vastikään 86 vuotta täyttänyttä Hietamiestä onnittelulaululla.

Varsinaiseen musiikkiohjelmaan palattiin Kaija Pohjolan (1991) esityksellä Alppiruusu. Viimeistä iltaa hallitsevina Kuninkaallisina toimivat Saana Sassali ja Jarno Kokko (2018) pyysivät Hietamieheltä: Muista minua. Heti perään Sebastian Ahlgren (1993) tunnelmoi väkevän Rakkautta ei se ollutkaan -tangon.

Ennen kuin Yön kuningatar -tangon upeassa punaisessa puvussaan tulkinnut Eija Kantola (1992) päästettiin lavalle, iloitsi Pyysalo siitä, että Tangomarkkinoilla on vuosien mittaan vieraillut reilusti yli neljä miljoonaa kävijää, eli lähes koko Suomen kansan verran ihmisiä!

Kuu, kylmä kuningatar leikkautui saliin Teijo Lindströmin (2017) upean tenorisaundin myötä ja laulaja saikin yleisöltä aimo aplodit. Säihkettä ja salamaniskuja koettiin myös Jouni Kerosen (1998) tulkinnassa Taivas salamoi.

Salissa saattoi kuvitella sääilmiöiden nopean vaihtelun, kun salamoista siirryttiin Mervi Koposen (2011) & Pekka Mikkolan (2012) Myrskyöiden kautta rauhallisempiin ilmanaloihin Aino Niemen (2017) esittäessä kappaleen Soi maininki hiljainen.

Jaska Mäkynen kruunattiin vuona 1991 ja Pyysalo vitsaili Kuninkaan miettineen tangoja siitä lähtien esityksensä mukaisesti Joka ainoa ilta. Mäkisen jälkeen Hernandon salaisuutta saapui raottamaan Tommi Soidinmäki (2004).

Petri Hervannon (1999) salaisuus sen sijaan paljastettiin yleisölle suoraan: Tangokuninkaalliset ovat perustaneet uuden yhdistyksen, jonka tarkoituksena on monipuolisesti ylläpitää ja kehittää kotimaista tango- ja iskelmämusiikki- sekä lavatanssikulttuuria. Hervanto esitti Kari Kuuvan alun perin parodiaksi tarkoitetun hitin Tango Pelargonia.

Erika Vikman (2016) johdatti salin Pyhään toimitukseen ja sitä kautta väliajalle hengähtämään musiikillisen maratonin välietapille, kuten Pyysalo vitsikkäästi sanaili.

Tulisia tunnelmia ja herkkiä hetkiä

Konsertin toinen puoliaika käynnistyi Antti Raiskin (2000) ja Jenna Bågebergin (2007) Tulisuudelmalla, jonka perään Amadeus Lundberg (2009) järisytti salia yhtä tulisella Romanescalla.

Tango Poesien runollisesta tulkinnasta vastasi Pyysalon mukaan sotilasarvoltaan historian korkea-arvoisimpia Tangokuninkaallisia kautta aikojen, reservin vänrikki Maria Tyyster (2014).

Kaikilta tuomareilta täydet kympit vuoden 1997 Finaalissa vetänyt Matti Korkiala oli edelleen hyvässä iskussa kappaleellaan Jos minut vielä kohtaat. Esityskappale on Tangojen Sävellys- ja sanoituskilpailun satoa.

Seuraavat herrasmiehet siirtyivät sävelmaailmassa muutamia vuosikymmeniä taaksepäin. Saska Helmikallion (2005) syvä ääni sointui täydellisesti yhteen Marco Lundbergin (2016) astetta kevyemmän saundin kanssa kappaleessa Sininen huvimaja. Jaana Lammi (1990) tulkitsi Unto Monosen hienon tangon Yö ikkunan takana.

Astor Piazzollan argentinalaissävelmiä upeasti tulkinnut Arja Koriseva (1989) sai raikuvat aplodit jo ennen kuin ehti edes aloittaa kappalettaan Yo soy Maria. Espanjaksi esiintynyt Koriseva teki poikkeuksen muuten suomenkielisenä kuultuun konserttiohjelmistoon.

Vuoden 2013 Kuningas, Kyösti Mäkimattila oli totuttuun tapaan viimeisen päälle tyylikäs niin ulkoisesti kuin tulkinnassaan tangosta Tummansininen sävel. Tunnelma oli jo katossa, mutta Erkki Räsänen (2001) ja Marko Lämsä (2006) pyysivät yhteen ääneen Seinäjoen Kaupunginorkesterilta: Soittakaa lujempaa.

Kuningatar vuosimallia 2001, Mira Sunnari pohjusti herkästi kappaleella Mä annan sut pois, yhden Tangohistorian traagisimman tapahtuman muistamista. Vuosi 1994 muistetaan ennätyksellisestä yleisömäärästään, mutta myös ujosta Kuninkaasta, Sauli Lehtosesta, jonka matka päättyi aivan liian varhain. Saman vuoden Tangokuningatar Tiina Räsänen liikutti yleisön kyyneliin säestäjänsä Ari Oinosen kanssa yksinkertaisella flyygelisäestyksellisellä versiolla kappaleesta Mun aika mennä on. Kaihoisella teemalla jatkettiin myös Saija Tuupasen (2003) ja Teemu Roivaisen (2014) duetolla Siks oon mä suruinen.

Pyysalo muistutti, että tango on kuin elämä iloineen ja suruineen, ja siksi suomalaiset sitä rakastavat. Elämänmakuisen tulkinnan Kesäisestä muistosta tarjosi vuoden 2013 Tangokuningatar Heidi Pakarinen.

Hyvästi -tango oli alkujaan Montenegron Euroviisu-sävelmä vuodelta 2015. Kansainvälisiltä lavoilta Seinäjoelle tuotu käännös istui hienosti saman vuoden Kuninkaallisparille Aki Samulille ja Susanna Heikille. Lopullisten hyvästien aika ei vielä koittanut vaan seuraavaksi yleisö pääsi nauttimaan kolmen Kuninkaallisen tulisesta yhteisnumerosta La Paloma. Johanna Pakonen (2002), Kari Hirvonen (2003) ja Johanna Debreczeni (2004) pistivät Pyysalon sanoin ilotulitusvaihdetta päälle.

Sinitaivas aukesi tällä kertaa Jari Sillanpään lisäksi Eija Kantolan, Marita Taavitsaisen ja Johanna Pakosen (2002) muodostaman naistertsetin myötä. Mikä yhtyelaulun riemu!

Ja mikä olisikaan sopinut paremmin konsertin päätösnumeroksi kuin koko salin yhteislauluna esitetty Tango kuuluu kaikille.

Kaikkiaan illan aikana kuultiin, kuinkas muuten, 35 tangoesitystä. Vuosina 1985–2006 Tangolaulukilpailujen säestyksestä vastannut Seinäjoen kaupunginorkesteri teki hienon paluun areenalla Aventura de Arcosin kanssa. Tangomarkkinoiden historiaa tehnyt konsertti on myöhemmin nautittavassa AlfaTV:n ja Järviradion taajuuksilla.

Teksti: Janne Merisaari

Seinäjoen Tangomarkkinat – 35-v. juhlavuosi 10.–14.7.2019